Since 1999. Kuvat. Ihmiset.
N:o 11. Kuvatihmiset 1999.

nettisanomat.com 1999/01
torstaina heinäkuun 29. päivänä 1999

Uusi kuva

Vanha kuva

Jaska Jokunen

Presidentti Kekkosen ajasta muistamme Hätätilahallituksen, jonka tehtävänä oli hoitaa työllisyysasiat kuntoon. Aika entinen ei koskaan enää palaa?

(Kuva Pertti Mannisen Helsingin Kallio 56-sarjasta: 3 rullaa, 32 kuvaa)

kuva: pertti manninen

Nuoret ovat aina halunneet kivuta ylöspäin, kun heille on siihen annettu mahdollisuus! Juhani Mellin Kallion kirkon torniakin korkeammalla keväällä 56!
(Kuva Pertti Mannisen Helsingin Kallio 56-sarjasta: 3 rullaa, 32 kuvaa)

kuva: pertti manninen

(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa)

Selkänahka vaarassa!

kuva: pertti manninen

(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa)

Lisää Leikkauksia tulossa?

Moto Guzzi, tyttö ja puhelin Jyväskylän kesässä 1999 Uusi kuvakertomus katso!

Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme?

kuva: pertti manninen

Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.

katso koko sarja!

Normaalikoulun laajennus aiotaan sijoittaa ja sovittaa tähän Mäki-Matin perhepuistoon!

Aurinkoisena kesäaamuna kaupunki herää valoisasta unestaan.

24 kuvaa kaupungin aamussa

Viikon kuva:
Onnellinen lapsi

"Merenkulkuhallituksen pääjohtaja Kyösti Vesterinen oudoilla vesillä."
(Kuvannut Pertti Manninen Laukaassa.)

nettisanomat.com 1999/10
1999/10 torstaina lokakuun 7. päivänä 1999 Joka torstai

"taiteilua telineillä"

Viikon Kuva: "Vauhdin hurmaa"

Pertti Manninen syyskuussa 1999 Jyväskylässä.

Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa?

Tarkastelussa Helsinki ja Jyväskylä.

"Näkemiin"  

Viikon kuva Pertti Manninen

Kuvat sarjasta

Moto Guzzi ja tyttö Jyväskylän
kesässä 1999

Viikon kuva:

Viikon kuva

Erika-tyttösen kukat papan haudalle syksyn lehtien putoillessa.

Pertti Manninen Laukaassa 1999

Viikon kuvakertomus:

"Reilu peli"

Laukaassa koko Suomen koululaisten kilpailuissa syyskuussa 1999 kuvannut Pertti Manninen

Viikon kuva 1: "Varjot vaihtavat"

Laukaassa koko Suomen koululaisten kilpailuissa syyskuussa 1999 kuvannut Pertti Manninen

Viikon kuva 2: "Helsingin Sanomien tasapäistetty toimitus"

Marraskuun 18. päivänä 1999 Helsingin Sanomien liitteenä oli kaikkien lehteä tekevien kuvat. Lehti itse tasapäisti koko porukan ylläolevan mallin mukaisesti!

Viikon kuvakertomus: "Reilu peli"

http://www.nettisanomat.com/
1999/11/18/n9916etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/
1999/11/18/n9916kulttuuri.htm

Laura Mannisen kuva: "Aarretta etsimässä". Helsinki 1999

"Taivaallisen rahan aukiolle" johdattava rakennus on juuri purettu autojen paikoitusalueeksi. Myös Tanssisali Lutakko ja Työttömien yhdistyksen talo odottavat purkajiaan Jyväskylän paviljongin edustavuutta lisäämään.

Aerobic-tytöt messuilla.

Painokone graafisilla messuilla.

Viikon kuva: "Romut pois paviljongin edestä! "

Jyväskylässä kesällä 1999 kuvannut Pertti Manninen.

Viikon kuva.

Viikon kuva:
"Tärkeä hetki"

Viikon kuvakertomus:
"Onko aerobic urheilua?"

Milloin ihminen vapautuu rattaiden syövereistä?

Since 1999. Kuvat. Ihmiset.
N:o 11. Kuvatihmiset 1999.

Opiskelijat 1999-

torstaina elokuun 5. päivänä 1999

Hurskastelua 1
Ministeri Perho ja Helsingin Sanomat työttömien nuorten kimpussa

Näillä lapsilla ei aikoinaan ollut työllistymisongelmia, mutta osalla muutamaa vuosikymmentä myöhemmin kylläkin pitkäikaistyöttömyyden mukanaan tuomia ongelmia.
(Kuva Pertti Mannisen Helsingin Kallio 56-sarjasta: 3 rullaa, 32 kuvaa)

Ministeri Perho ja Helsingin Sanomat työttömien nuorten kimpussa

Kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho, koko hallituksen tuella tietenkin, pyrkii tekemään työstä kieltäytyville nuorille maksettavasta toimeentulotuesta vastikkeellisen.
Helsingin Sanomat toivoo innokkaasti pääkirjoituksessaan tiistaina 3. elokuuta 1999, että hän menestyy pyrkimyksissään. (Nettisanomat 5.8.99 pm)

Kommentti Maija Perhon ja Helsingin Sanomien hurskasteluun

Ei sanallakaan siitä, että Lex-Leppänen, joka velvoitti kunnat työllistämään kaikki nuoret, romutettiin kokoomuslaisen työministerin, Ilkka Kanervan, ja koko silloisen hallituksen tahdosta.

Ei siitä, että kunnat tietoisesti rikkoivat lakia eivätkä työllistäneet pyydettäessäkään.

Ei siitä, että ministeri julkisesti televisiossa hyväksyi lain rikkomisen ja totesi kyynisesti ja lakoonisesti, että lakia on muutettava.

Ei siitä, että jo silloin riittävän monet varoittivat "joutilaan luokan" syntymisen vaaroista.

Nyt sitten syyllistetään nuoret! Hurskastelua!
Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan?
(Nettisanomat 5.8.99 pm)

kuva: pertti manninen

Nuoret ovat aina halunneet kivuta ylöspäin, kun heille on siihen annettu mahdollisuus! Juhani Mellin Kallion kirkon torniakin korkeammalla keväällä 56!
(Kuva Pertti Mannisen Helsingin Kallio 56-sarjasta: 3 rullaa, 32 kuvaa)

Puhkupillit Jyväskylän kesässä

Puhkupillit Jyväskylän kesässä

Sivun valmisti Pertti Manninen 4.8.99 (5.8.99) taustaväri 30.01.02 copyright nettisanomat nro 1/99

http://www.nettisanomat.com/
1999/08/05/netti0408.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-21.

torstaina elokuun12. päivänä 1999

Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!
Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!

"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
Ben Zyskowicz, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."

...Kirjoittajat ovat kommenteissaan kuitenkin unohtaneet uudistuksen hyvät puolet. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla eli opintotuen asumislisää nauttivilla 95 000 opiskelijalla tuki nousee keskimäärin 39 markalla kuukaudessa...

Lähtökohtana ei suinkaan ole ollut säästöjen kohdistaminen tiettyihin väestöryhmiin. Toisaalta valtiontalouden säästöt merkitsevät yleensä aina joidenkin kohdalla saavutettuihin etuuksiin puuttumista.

Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat.

Ben Zyskowicz Helsingin
Sanomissa
maanantaina 09.08.99
"Uusi asumistuki lisää voittajia"

Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz

sai sittenkin sanansa solmuun, suuret selitykset suistivat suohon.

Siis: Saara, Santtu sopeutukoon suden suuhun.

Sittenkin: Suuri Selittäjä sulautukoon Saharaan sakaalien seuraksi!

"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."

"Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen

"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."

... Loppukeväästä alkoi kuulua huhuja, että esitys toteuttaisiin eräänlaisena kauhuvaihtoehtona: yhteisöasujilta sekä opiskelevilta avo- ja aviopareilta vietäisiin kesäajan tuet sekä alennettaisiin heidän korvausprosenttiaan, mutta yhdenkään opiskelijan edut eivät paranisi. Monesta hallitusneuvotteluja käyneestä suusta kuitenkin vakuutettiin, ettei tällaista voi tehdä.

Budjettiriihessä hieman lievennettiin valtiovarainministeriön kaavailuja, millä säästetään 130 miljoonaa. Yksittäisten opiskelijan ja opiskelijaperheiden kohdalla leikkaus koettelee toimeentuloa todella rankasti, eikä ainakaan ole omiaan "vahvistamaan turvallisuutta ja hyvinvointia".

Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.

Vertti Kiukas
Ilta-Sanomissa
maanantaina 09.08.99
"Hallitus petti ohjelmansa"

"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista." Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen).

"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."

...Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.

Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.

Helsingin Sanomien pääkirjoittaja
keskiviikkona 04.08.99
"Opiskelijoiden tukien leikkaukset"

Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!

nettisanomat.com 12.08.99. pm

Opettajat määräävät koulujen lomat

Keskisuomalainen hissuttelee pääkirjoituksessaan koulujen alkaessa jo elokuun alkupuolella 11.8.1999, että koulujen aikataulut tulisi tehdä kotien ehdoilla. Lehti ei uskalla kertoa suoraan kenen ehdoilla aikataulut nykyisin tehdään.

Opettajat ovat jo vuosia sitten kaapanneet tosiallisesti kaiken kouluun liittyvän päätösvallan. He ovat sen kaapanneet, koska valtiovalta ja kunnat ovat sen heille antaneet vähän kerrallaan. Kaikenmaailman välilomat ovat tietenkin miellyttäviä raskaan työn katkaisijoita, mutta ollenkaan ei ajatella, mitä hankaluuksia ne useimpien oppilaiden kodeissa aiheuttavat.

Toinen opettajien työaikaan liittyvä asia on syytä tässä yhteydessä mainita: Ainakin aikaisemmin oli kuntia, joissa koululaisten ruokailuaika oli kutistettu 15 minuutiksi, jotta opettajat pääsisivät aikaisemmin kotiin. Opi siinä sitten pöytä- ja ruokailutapoja varsinkin kun opettajat istuivat omissa pöydissään vastoin koululain määräyksiä!

Yleistäminen on vihonviimeistä ja näin ei tietenkään ole kaikkialla. Siellä missä vielä on, olisi ryhdistäydyttävä ja mietittävä uudestaan keitä varten koulut ovat olemassa. Ääretön itsekkyys joutaisi silti romukoppaan, vaikka päättäjätkin ovat kyllä välillä järjettömästi koulua, oppilaita ja opettajia, kurittaneet.
(Nettisanomat 12.08.99 pm)

Muut lehdet:
"Koulujen työaikajärjestelyt voivat olla joustavia, mutta niiden tulee joustaa nimenomaan ja ainoastaan kotien ehdoilla." (Keskisuomalainen 11.08.99)

Kuvagalleria

Uusia kuvia Puhkupilleistä!

kuva: pertti manninen

(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa)

Selkänahka vaarassa!

kuva: pertti manninen

(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa)

Lisää Leikkauksia tulossa?

Sivun valmisti Pertti Manninen13.08.99 copyright nettisanomat nro 2/99

http://www.nettisanomat.com/
1999/08/12/netti1208.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-21.

1999/6 torstaina syyskuun 9. päivänä 1999

Yliopisto vs. Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulu vs. Yliopisto
(Pieni osa rehtorien lukuvuoden 1999-2000 avajaispuheista)

Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Mauri Panhelainen
tiistaina 31.8.1999

Ammattikorkeakoulujen tavoite on nostaa maan koulutustasoa siten kuin työelämän jatkuvasti kasvavat vaatimukset edellyttävät.

Pääasia on koulutuksen laadussa ja tuloksissa, ei järjestelmissä tai statuskilpailussa. Työmarkkinat arvostavat yhä enemmän tosiasiallista osaamista, ei niinkään muodollisia tutkintoja.

Ammattikorkeakoulujen perustaminen tähtäsi siihen, että luodaan tehokas käytännöllispainotteinen korkea-asteen koulutusväylä työelämään ja otetaan samalla sen tarpeet paremmin huomioon. Tällä tavoin myös nopeutetaan uudenlaisten osaajien kouluttamista ja tuetaan välttämätöntä rakennemuutosta.

Kun tässä on onnistuttu kohtuullisen hyvin, on syytä jatkaa omaleimaista, suoraan työelämään koulutettavaa ammattikorkeakouluopetusta.

Jyväskylän yliopiston
rehtori Aino Sallinen
keskiviikkona 1.9.1999

Vapaaehtoisena alempi tutkinto toimii mielestäni hyvin. Se lisää opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia ja helpottaa kansainvälistä vertailtavuuutta. Lisäksi tutkinto joustavoittaa koulutuksen suuntaamista nopeasti uusille kasvualoille.

Valtaosa opiskelijoista tähtää ylempään tutkintoon, koska työllistymismahdollisuudet ovat silloin laajemmat ja ansiot paremmat.

Päättymässä olevan vuosikymmenen aikana yliopistojen rooli taloudellisen kilpailukyvun edistäjänä on korostunut vahvasti. Tehtävä ei ole katoamassa mihinkään, mutta tämänhetkisessä poliittis-yhteiskunnallisessa tilanteesssa esiin on nousemassa uudenlaisia haasteita.

Niistä arvokkaimpiin kuuluu mielestäni yliopistojen mahdollisuus edistää demokratiaa sekä vahvistaa yhteiskunnallista koheesiota työskentelemällä suvaitsevuuden, monikulttuurisuuden ja muiden humanististen arvojen puolesta.

nettisanomat.com 09.09.99. pm

Kuka määrää kurssin?



kuva: erkki manninen

Lapset - Keulamies - Kapteeni - Matkustajat - Harmaa eminenssi - Suorittaja - Vierailija - Sivusta seuraaja

Sivun valmisti Pertti Manninen 07.09.99 copyright Nettis Nettisanomat 99/6

http://www.nettisanomat.com/
1999/09/09/netti0709.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-21.

1999/7b torstaina syyskuun 16. päivänä 1999
Joka torstai

Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella.

Köyhät tapelkoot keskenään!

Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella

Sen verran närää on opiskelijaperheiden budjetissa ehdotettu asumistukien leikkaus herättänyt, että ministerienkin täytyy asiasta jotakin sanoa.

Pääministeri Paavo Lipponen Ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö jatkavat omaa valitsemaansa yhteiskuntapoliittista linjaansa: Tapelkoot köyhät ja kurjat keskenään! Nyt he esittävät opiskelijoiden tukien leikkaamisen vähentämistä repimällä siihen varoja yleisestä asumistuesta.

Asumiseen tarkoitetut tuet ovat siksi olemassa, että jokainen voisi asua edes jonkinlaisessa lämpimässä majassa kovimmilla pakkasilla.

Köyhät tapelkoot keskenään!
Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella.

Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?

Lue myös Nettisanomat 99/2:
Zyskowicz: "Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."

Kiukas: "Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta"

Helsingin sanomat: "Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."

Zyskowicz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?

Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?

Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowisz on ilmoittanut, että eduskunta voi muuttaa ehdotettua opiskelijoiden asumistuen leikkauksia.

Opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Suvi Linden kehottata eduskuntaa korottamaan opiskelijoiden asumislisää siitä, mitä päätettiin hallituksen budjettiriihessä.

Opiskelijoiden oikeuksiensa puolustaminen näyttää ainakin liikauttaneen päättäjiä. Kannattaa kuitenkin seurata näytelmä loppuun saakka ja muistaa, että esitetty leikkaussummma on 130 miljoonaa. Jos leikataankin vain puolet 65 miljoonaa, niin silti onnistuttiin leikkaamaan 65 miljoonaa!

Opiskelija ei ole tässä näytelmässä katsoja vaan pikemminkin näytelmän päähenkilö, jonka on vaadittava käsikirjoituksen muuttamista.

Peräti onnellinen loppu?

Köyhät tapelkoot keskenään!
Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella.

Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?

Lue myös Nettisanomat 99/2:
Zyskowicz: "Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."

Kiukas: "Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta"

Helsingin sanomat: "Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."

Sivut valmisti Pertti Manninen16.09.99 (17.09.99) copyright Nettis Nettisanomat 99/7

http://www.nettisanomat.com/
1999/09/16/n997etusivu.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-21.

1999/8b maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999
Joka torstai

Ihmisiä ja asioita

Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula haastattelussa.Yliopisto kääntää muuttoliikkeen.

Kuopion yliopiston rehtori Petteri Paronen haastattelussa. Alueellinen rooli on tärkeä.

Ihmisiä ja asioita

Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula haastattelussa.
Yliopisto kääntää muuttoliikkeen.

"Lapin yliopiston rehtori kuitenkin uskoo, että hänen laitoksensa nousee kymmenen lähivuoden aikana entistä tärkeämmäksi osaksi lappilaista yhteiskuntaa ja Rovaniemen seutua. Yliopisto on lisännyt alueelle uskoa tulevaisuuteen ja hidastanut muuttoliikettä Lapista pois.

Hän uskoo, että yliopiston työtä aletaan entistä enemmän hyödyntää seutukunnalla.

"Teknoparkin aikaansaaminen on tärkeätä, jotta tänne sidottaisiin ihmisiä ja houkuteltaisiin yrityksiä", Riepula sanoo.

Hän ennustaa, että raju muuttoliike aiheuttaa suurille kasvukeskuksille ankaria sopeutumisvaikeuksia, jotka vuosikymmenen aikana kääntävät muuttoliikkeen takaisin.

"Ihmiset alkavat hakea monipuolista elämän ympäristöä, ja Lapilla on sellaista vetovoimaa", Riepula uskoo.

(Esko Riepula Helsingin Sanomissa maanantaina 6.9.1999 Jaakko Tahkolahden haastattelussa.)

Ihmisiä ja asioita

Kuopion yliopiston rehtori Petteri Paronen haastattelussa Alueellinen rooli on tärkeä.

"Paronen haluaisi saada oman kampuksensa läheisyyteen lisää yritystoimintaa, joka liittyisi yliopiston vahvuusaloihin, erityisesti terveyden ja ympäristön tietotekniikkaan, Yliopiston pitäisi nykyistä paremmin pystyä myös vastaamaan alueen työvoimatarpeeseen.
...
"Yliopistojen alueellista roolia ei saa unohtaa, vaan sen täytyy olla mukana kokonaisuudessa" Paronen täsmentää.
EU:n seuraavalla rakennerahastokaudella koko Itä-Suomi luokitellaan ykkösalueeksi, mikä tietää EU:n aluetuen moninkertaistumista.

Paronen on varuillaan edessä olevasta rahanjaosta. "Tuleeko Itä-Suomesta syrjäytyneiden reservaatti? Onko painopiste sellaisessa ajatuksesssa, että me hoidamme niitä, jotka eivät täältä pääse mihinkään", hän kysyy.

Paronen panostaisi kehitysrahoja sellaiseen toimintaan, joka edistää osaamista, kannustaisi yritystoimintaa ja loisi uusia elinmahdollisuuksia."

(Petteri Paronen Helsingin Sanomissa keskiviikkona 8.9.1999 Timo Siukosen haastattelussa.)

Sivut valmisti Pertti Manninen 23.09.99 (27.09.99) copyright Nettis Nettisanomat 99/8

http://www.nettisanomat.com/
1999/09/23/n998asioitajaihmisia.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-22.

1999/9 torstaina syyskuun 30. päivänä 1999
Joka torstai

"Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä."

Selväjärkinen selostus opintotuesta 1.
Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen kertoo.

Jyväskylän kaupunki kiristämässä opiskelija-asumista?
Opiskelija-asuntosäätiön maanvuokriin tulossa raju korotus?

Farssi 1. Opiskelijoiden asumistukileikkaus:
Ministeri Suvi Linden on sekä puolesta että vastaan!

Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen: Opintotukea muillekin kuin korkeakoululaisille.

Selväjärkinen selostus opintotuesta 1.

"Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä."

Helsingin Sanomat on onnistunut omissa kirjoituksissaan vääristämään ja hämärtämään kaikki opiskelijoita ja heidän toimeentuloaan koskevat asiat asenteellisilla kirjoituksillaan, joissa syyllistetään nuoret eteenpäin pyrkivät ihmiset. Onneksi lehti julkaisee sentään mielipidesivullaan selväjärkisiä ja myös selkokielisiä selostuksia.

Ammattiin opiskelevan Saana Siekkisen kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa tiistaina 28. syyskuuta 1999:

"Opiskelijoiden opintotuki puhuttaa edelleen: Valtion ensi vuoden Budjettiin sisältyvä esitys opiskelijoiden asumisen tukemisen leikkaamisesta on herättänyt kiivasta keskustelua. Viimeksi valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Raimo Sailas esitti opintojen lainapainotteisuuden lisäämistä opiskeluaikojen lyhentämiseksi."

"Julkinen keskustelu opiskelijoiden toimeentulosta näyttää ikävä kyllä keskittyvän lähinnä hyvin toimeentulevien korkeakouluopiskelijoiden elämäntilanteisiin."

"Tämän vuoden maaliskuussa yliopistossa opiskelevia opintotuen saajia oli 63 500 ja ammattikorkeakouluissa opiskelevia 41 000. Samaan aikaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia opintotuen saajia oli peräti 105 000 eli saman verran kuin korkeakouluissa opintotuen saajia yhteensä. Tämä opintotuen saajien toinen puolisko unohtuu useimmiten, kun opiskelijoiden toimeentulosta keskustellaan."

"Toisen asteen koulutuksessa vanhempien luona asuva alle 20-vuotias opiskelija voi saada opintorahaa 130 mk/kk ja alle 18-vuotias itsenäisesti asuva 500 mk/kk. Isompiin rahoihin pääsee käsiksi täytettyään 18 vuotta ja vanhempien luota pois muuttamalla. Tällöin opintoraha on maksimissaan 1 270 mk/kk."

"Olennaista kuitenkin on, että toisen asteen koulutuksessa kaikilla alle 20-vuotiailla otetaan huomioon vanhempien tulot opintotukea myönnettäessä asuipa vanhempien luona tai itsenäisesti.
Tällaisia opiskelijoita on ammatillisissa oppilaitoksissa noin 40 000."

"Opiskelijan opintoraha alkaa pienentyä, kun vanhempien bruttotulot ylittävät kuukaudessa
6 750 markkaa eli vuodessa yhteensä 162 000 mk. Eikä opintotukeen ole lainkaan oikeutettu, kun vanhempien tulot ovat yli 10 100 markkaa kuukaudessa, vuodessa 242 000 mk. Opiskelijoiden vanhempien huollettavien määräkään ei lievennä opintotuen tuloharkintaa."

"Ammattiin opiskelevien keskimääräinen opintoraha oli maaliskuussa 989 markkaa ja alle 20-vuotiailla tätäkin alhaisempi.
Tosiasia on, ettei opintotuki riitä opiskelijoiden toimeentuloa turvaamaan. Ammattiin Opiskelevat- Sakki ry:n Suomen Gallupilla 1997 teettämässä tutkimuksessa ammattiin opiskelevat arvioivat tärkeimmäksi opintojen rahoituslähteeksi vanhempien kukkaron!"

"Toivottavasti tulevaisuudessa julkisessa keskustelussa huomioidaan, että puolet opintotukea saavista opiskelee toisella asteella, eivätkä he välttämättä saa suurinta mahdollista opintorahaa. Samalla olisi syytä huomioida, että opiskeluaika ammatillisessa koulutuksessa on kolme vuotta, eikä se lyhene vaikka opiskelijan toimeentuloa kiristettäisiinkin. Muistettava olisi myös, että ammattiin opiskelevien toimeentulo on korkeakouluopiskelijoita niukempi.

Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä. Kaikilla opiskelijoilla ei myöskään ole edessään korkeapalkkaista työtä, jonka kiilto silmissään he huolettomasti nostaisivat opintolainaa."

Ammattiin opiskelevan Saana Siekkisen kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa tiistaina 28. syyskuuta 1999.

(Nettisanomat 29.09.99 )

Farssi 1. Opiskelijoiden asumistukileikkaus:
Ministeri Suvi Linden on sekä puolesta että vastaan!

Selväjärkinen selostus opintotuesta 1.
Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri kertoo.

Köyhät tapelkoot keskenään!
Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella.

Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?

Lue myös Nettisanomat 99/2: Zyskowicz: "Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."

Kiukas:
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta"

Helsingin sanomat:
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."

Jyväskylän kaupunki kiristämässä opiskelija-asumista?

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusesta lähtöisin oleva idea nostaa Keski-Suomen Opiskelija- asuntosäätiön omistamien talojen maanvuokraa rajusti herättää hämmennystä.

Eikö valtiovallan kuristamistoimet riitä? Tarvitaanko jo kunnatkin apuun opiskelijoiden kurjistamisessa.

Mistä tässä on oikein kysymys? Onko köyhempien perheiden lasten opiskelu erityisen vaarallista?

(Nettisanomat 29.09.99 11:52 pm)

Selväjärkinen selostus opintotuesta 1.
Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen kertoo.

Köyhät tapelkoot keskenään!
Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella.

Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?

Lue myös Nettisanomat 99/2: > Zyskowicz: "Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."

Kiukas:
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta"

Helsingin sanomat:
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."

Farssi 1.

Opiskelijoiden asumistukileikkaus.

Kaikki ovat vastaan ja silti leikkaus etenee! Kaikki kansanedustat kaikista puolueista, jotka käyttivät asiasta puheenvuoron eduskunnassa tuomitsevat asumistuen leikkauksen. Siitä huolimatta asia etenee luonnonlainkaltaisesti ja lopputulos saattaa olla hallituksen talousarvion mukainen, jonka kaikki hallituspuolueet ovat hyväksyneet.

Farssiksi asia muuttui, kun kokoomuslainen opetusministeri Suvi Linden ainoana puolusti hallituksen yksimielistä esitystä, mutta kuitenkin kertoi vastustavansa leikkauksia!

Yksityishenkilönäkö?

Köyhät tapelkoot keskenään!
Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella.

Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?

Lue myös Nettisanomat 99/2: Zyskowicz: "Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."

Kiukas:
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta"

Helsingin sanomat:
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."

Kirjeitä lukijoilta:

Nettimaailman todelliset kasvot - irkkailijat

Anna olla! (kirje lukijalta) Anna olla!

Nettimaailman todelliset kasvot, irkkailijat.

Irkkailija, ei vielä löydy virallisesti suomenkielestä. Irkkailija tarkoittaa henkilöä joka juttelee muiden henkilöiden kanssa reaaliaikaisesti juttelukanavilla käyttäen apunaan apuohjelmaa. Nuorten keskuudessa viime vuosina on nousut uudenlainen trendi, irkkailu.

Tutkijoiden sekä sosiaalityöntekijöiden keskuudessa pidetään irkkailua uhkaavana koska tutkimuksien mukaan irkkailu heikentää yksilötasolla tavallisia sosiaalisia kanssa käymisiä ihmisten kanssa jonka vaikutuksesta irkkailijan sosiaaliset taidot ruostuvat. Jo nyt on olemassa erilaisia hoitokeinoja irkkailijoille joille irkkailu on muodostunut ongelmaksi.

Mitä irkkailu tarjoaa irkkailijalleen, hyvä kysymys ja parhaiten varmaan osaavat vastata ne henkilöt jotka ovat olleet konkreettisesti yhteydessä irkkailuun. Tiedetään että heille, joille sosiaaliset kanssa käymiset tuottavat vaikeuksia, on helppo tapa voida jutella ihmisten kanssa. Irkkailu aluksi on heille positiivinen kokemus, joka kumminkin muuttuu negatiiviseksi.

Yleisesti arvellaan irkkailijoiden jotka ovat irkanneet kohtuullisen kauan, kokevat irkkailua raskaaksi taakaksi, ja eivät kykene lopettamaan koska heidän ystävät ovat irkkailijoita. Olotila heikkenee entuudestaan, ajaen monen hyvinkin vakavaan psykologiseen tilaan.

Viimeisten vuosien aikana sosiaalialalla on alettu varautumaan tällaiseen tilanteeseen, onhan olemassa jo nyt keskusteluryhmiä joissa irkkailu riippuvainen voi osallistua, muttei tämä ole vielä heille riittävää. On löydettävä parempia, ja helpommin järjestettäviä apupalveluita. Monet nuoret jotka eivät ymmärrä millaisia mahdollisuuksia Internet antaa irkkailijoille kutsuvat irkkailijoita nörteiksi joilla ei ole elämää.

Juuri tällainen toiminta pakottaa nuorten, ehkä herkempien hakeutumaan irkkimaailmaan jossa he voivat purkaa pahaa mieltään muille, tai vaikkapa purkaa sydäntään muille pelkäämättä tulematta leimatuksi. Irkkailijoilla on tapana rakentaa toisen henkilöllisyyden, ehkei aivan aluksi, mutta pidemmän aikaa irkkailut on varmasti luonnut henkilöllisyyden itselleen jonka kautta hän elää irkkimaailmassa.

Voisiko sitten ajatella että irkkailija kokeilee erilaisia rooleja, olisiko silloin irkkailu osittain verrannollinen roolipelien kanssa? Kyllä.. jokaisella irkkailijalla on oma rooli jota hän vetää irkkailessaan. Todellisessa maailmassa, tätä samaa jokainen ihminen käy lävitse, jokaisella meillä on useita erilaisia rooleja.

Olisiko todellakin niin että yhteiskuntamme pakottaa meidät, tietynlaisiin muotteihin, ja jos emme sovi muottiin niin meidät leimataan erilaiseksi. Sanomattakin on selvää millaista on elämä sellaisella nuorella joka on leimattu erilaiseksi. Onko todellakin niin että erilaisuus luokitellaan jotenkin huonommaksi, ja eikö juuri erilaisuus ole rikkautta?

Tulen tulevaisuudessa tarkastelemaan tätä aihetta tarkistellen aihetta tarkemmin, jos olet kiinnostunut ja haluaisit ottaa aiheeseen liittyen yhteyttä minuun niin voitte lähettää toimitukselle postia joka ohjataan minulle.

Kettu

Viime viikon kysymys:
Riittävätkö rahasi ruokaan?

kyllä: 70 %

ei: 30 %

Sivut valmisti Pertti Manninen 30.09.1999 copyright Nettis Nettisanomat 99/9

http://www.nettisanomat.com/
1999/09/30/n999etusivu.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-22.

1999/10 torstaina lokakuun 7. päivänä 1999
Joka torstai

"Nuoria kusetetaan työkkärissä"

Kun nuoria patistetaan työharjoitteluun, ei kerrota mitä siitä seuraa.
Kun alle 25-vuotias nuori saadaan houkuteltua työharjoitteluun vaikka kuukauden mittaiseen, hänen työttömyyspäivänsä nollautuvat, ja näin pitkäaikaistyöttömien hyväksi tarkoitetut yhteiskunnan toimenpiteet siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Lisäksi tilastotkin näyttävät kauniimmilta!
Tällaista tapahtuu ainakin Jyväskylässä.

(nettisanomat.com 5.10.99 pm)

Gold Dust-yhtyeen maailmanvalloitus alkanut: "Enää ei puutu kuin kansainvälinen levytyssopimus."

Aurinkoenergiaa!

Viime viikon kysymys:
Riittävätkö rahasi vuokraan?

kyllä: 0 %

ei: 100 %

Sivut valmisti Pertti Manninen 07.10.1999 copyright Nettis Nettisanomat 99/10

http://www.nettisanomat.com/
1999/10/07/n9910nuoriakus.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-22.

1999/12 torstaina lokakuun 21. päivänä 1999
Joka torstai

"Nuoret eivät halua joutilaisuutta"
Keskisuomalainen puolustaa nuoria!

Muualta

Keskisuomalaisen pääkirjoitus 18.10.1999:

"Nuoret eivät halua joutilaisuutta"

"Syksy paljastaa karusti nuorten elämäntilanteen. Kesätyöt ovat takana ja oppilaitokset ovat valintansa tehneet, ja väistämättä on aina heitä, joille opiskelu- tai työpaikkaa ei ole."

"Työttömistä nuorista on tullut työllisyyskeskustelussa Käsite, lokero, jonka sisältö tuntuu välillä pursuavan roisisti yli."

" Nuoreen työttömään on helppo lyödä taitamattoman ja saamattoman leima. Siitä puolestaaan ei ole pitkä matka mennä julistamaan nuoret työttömät ensin työtävieroksuviksi ja sitten syrjäytyneiksi."

" Yleistys on pahasti metsikössä. Tutkimukset osoittavat, että nuorten arvojärjestyksessä ammatin hankkimisella ja työnteolla on vankka sija."

"Suomalaisten nuorten asenteita punnittiin viime keväänä Nuorisoasiain neuvottelukunnan Tilastokeskuksella teettämässä nuorisobarometrrissa. Alkusyksystä puolestaan julkistettiin Turun yliopiston tutkimus nuorten asenteista."

"Nuorten viesti päättäjille on: Ei hitaasti matelevia tunteja, pyörimistä kaduilla tai löhöämistä kotona, vaan työtä."

" Asennemittarit osoittavat, että työ merkitsee nuorille enemmän kuin pelkkää toimeentuloa. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa nuorista katsoo, että mielenkiintoisen ja tärkeän työn vuoksi he voisivat tinkiä muun muassa palkasta tai vapaa-ajastaan."

Nuoret ovat elämäntilanteensa suhteen realisteja. Haluamaansa opiskelupaikkaa vaille jääneeelle nuorelle ei juuri tuo lohtua päivittely, ettei ilman koulutusta saa työtä tai kun työelämään haluava huomaa, että työkokemuksen puute on este työkokemuksen saamiselle."

" Entistä enemmän tulisikin siis panostaa siihen, että mahdollisimman moni nuori voisi - tavalla tai toisella - päästä haluamaansa ammattiin."

Keskisuomalaisen pääkirjoitus 18.10.1999

Lue myös!

nettisanomat.com 1999/10
torstaina lokakuun 7. päivänä 1999
"Nuoria kusetetaan työkkärissä"

nettisanomat.com 1999/9
torstaina syyskuun 30. päivänä 1999
"Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä."
Selväjärkinen selostus opintotuesta 1. Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen kertoo.

Farssi 1. Opiskelijoiden asumistukileikkaus: Ministeri Suvi Linden on sekä puolesta että vastaan!

Nettisanomat 99/7b
maanantaina syyskuun 20. päivänä 1999
Köyhät tapelkoot keskenään!
Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella.

Zyskowicz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?
Nettisanomat 99/2 torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999

Zyskowicz: "kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja"
Kiukas: "Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta"
Helsingin Sanomat: "Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista"
Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz
Nettisanomat 99/1 torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999
Hurskastelua 1: Ministeri Perho ja Helsingin Sanomat työttömien nuorten kimpussa

Sivut valmisti Pertti Manninen 21.10.99 (22.10.99, 26.10.1999) copyright nettisanomat.com 99/12

http://www.nettisanomat.com/
1999/10/21/n9912muualta.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-22.

1999/13 torstaina lokakuun 28. päivänä 1999
Joka torstai

Sonera ja Radiolinja:

"Lasten ja nuorten puhelinlaskut eivät ole meidän päänsärkymme".

Sonera ja Radiolinja:

"Lasten ja nuorten puhelinlaskut eivät ole meidän päänsärkymme".



Puhelinoperaattorit ovat ottaneet kyynisen asenteen alaikäisten suuriin puhelinlaskuihin. Koko juttu on perheen sisäinen asia. Neuvokaa ja sopikaa puhelinkäyttäytymisestä.

Kuinka monta murhetta perheissä täytyy vielä kokea ennen kuin operaattorit tajuavat oman vastuunsa? Soneran Easy-sopimus on oikeansuuntainen, mutta törkeä, koska puhelumaksut ovat älyttömän suuret.

Vähin äänin on unohdettu alkuaikojen NMT-verkossa toimivan Ringo-puhelimen mahdollisuus, jossa normaalihintaisten puhelujen markkamäärä voitiin etukäteen rajoittaa 100 tai 200 markkaan kuukaudessa.

Tätä mahdollisuutta vieläkin käytetään, mutta uusia NMT-liittymiä ei enää avata ja NMT:kin toimii enää vain vuoden 2000 loppuun. Surkuhupaiselta kuulostaa, että atk- järjestelmä ei enää toimikaan GSM-verkossa, joten tätä mahdollisuutta ei voi ottaa GSM-verkkoon. Vaikka se lähes sellaisenaan on otettu käyttöön Easy-liittymässä, jossa puheluaika maksetaan etukäteen ja silti rahastetaan ilkeästi.

Kuluttajajärjestöjen olisi ryhdyttävä painostamaan Soneraa ja Radiolinjaa, jotta Ringo-tyyppinen yksinkertainen järjestely tulisi mahdolliseksi.

Kai tässä markkinataloudessa ja voitontavoittelussa täytyy olla jokin raja perheiden suojaamiseksi ikäviltä lähes perikatoon vieviltä puhelinlaskuilta.

Otsikon lainaus on näiden bisnesmiesten asenteen ilmaus:

"Lasten ja nuorten puhelinlaskut eivät ole meidän päänsärkymme."

nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm

Sivut valmisti Pertti Manninen 28.10.99 nettisanomat.com 99/13

http://www.nettisanomat.com/
1999/10/28/n9913puhelin.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-22.

torstaina marraskuun 4. päivänä 1999
Joka torstai 1999/14

Suomen kesän puolustus jatkuu:

"Ei kolmea vaan yksi lukukausi"

"Miksi Sasi suosittelee kesien lopettamista?"

Suomen kesän puolustus jatkuu:

"Miksi Sasi suosittelee kesien lopettamista?"

Taloussanomat lauantaina 30. lokakuuta 1999
Kolumni-palstalla Tapani Pitzen

"Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Kimmo Sasi (kok) esitti noin viikko sitten vanhan idean, että Suomessakin oli kouluissa siirryttävä kahden lukukauden sijasta kolmeen lukukauteen.

Pitkän kesäloman sijasta meillä olisi pitkä kevättalven loma, pitkä syysloma ja lyhyt elokuussa pidettävä kesäoma. Uutta ajatusta perusteltiin kotimaan matkailun edistämisellä.

Jäin oikein tosissani odottamaan, mikä Sasin todellinen motiivi oli. Kotimaan matkailun edistämisidean mahouden voi varmistaa katsomalla ikkunasta ulos. Juuri nyt alkavat viikonkin syyslomat ovat todellinen pulma. Tähän vuodenaikaan ainoa järkevä lomailuidea on hypätä lentokoneeseen ja matkustaa vähintään viisi tuntia suoraan etelään.
...
Olen vuosien ajan aina näihin aikoihin vuodesta mietiskellyt, millä ihmisiä voi Suomessa kannustaa. Kun pimeys alkaa marraskuussa toden teolla painaa päälle, elämänlaatu suorastaan romahtaa. Optiot, bonukset ja suuret rahamäärät toki helpottavat tilannetta, mutta nekään eivät pimeyttä poista, jos vaikkapa työnteko vaatii läsnäoloa Suomessa.

Geotaloudellisista syistä johtuen meillä onkin käytettävissä yksi kollektiivinen palkitsemisjärjestelmä ylitse muiden. Sen nimi on kesä.

.Se ei tunnetusti ole kovin pitkä eikä millään tavalla luotettava. On olemassa viime kesiä ja toissakesiä. Kesä auttaa niin duunaria kuin toimitusjohtajaakin jaksamaan eläkeikään saakka, jonka jälkeen osa muuttaakin aurinkoisimmille seuduille.

Kesä ja sen muistot ovat suomalaisen elämänmuodon keskeisiä käyttövoimia. Kesällä pidettävät lomat grilleineen, saunoineen, uimisineen ja kaljoineen ovat syitä, joiden vuoksi kännykänkuoria jaksetaan prässätä myös marras-, joulu- ja tammikuussa.

Sasin poikkeuksellisen typerä idea siirtää kesälomia pois kesästä merkitsee kansallisen menestysstrategiamme riskeeraamista.

Merkittävä osa kansantulosta tehdään koululaisten vanhempien voimin. Kesän riistäminen heiltä olisi typerää.
..."

Taloussanomat lauantaina 30. lokakuuta 1999
Kolumni-palstalla Tapani Pitzen

Lue myös:

Kokoomusministerien vauhti tasapainossa:
Niinistö ei viihdy, Sasi kiihdyttää.

Nettisanomat torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999
Opettajat määräävät koulujen lomat

Suomen kesän puolustus jatkuu:

"Ei kolmea vaan yksi lukukausi"

Helsingin Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999
Vieraskynä - Pekka Koskinen

"Yhteisen loman vietto on tärkeää sekä lapsille että vanhemmille. Se onnistuu parhaiten niin, että koulut päättyvät toukokuun alussa ja alkavat syyskuun alussa.

Asia ei ole kiinni työpäivien lukumäärästä, vaan opetusjärjestelyjen muuttamisesta.

Ministeri Kimmo Sasi on ehdottanut, että Suomen kouluissa otettaisiin käyttöön eurooppalaiseen tapaan kolmas lukukausi, jolloin opetusta siirrettäisiin syksystä alkukesään. Hänen ehdotuksensa perustuu matkailukauden pidentämiseen.

Talouden hyvinvointi on tärkeää, mutta lapsista ei saa tehdä markkinahyödykkeitä.

Käydyssä keskustelussa Sasille on jo huomautettu, että "turismista vastaavalle ministerille olisi hyötyä myös siitä, että hän vastaisi auringon noususta ja laskusta sekä ilmastosta ja sääoloista täällä meillä pohjoisessa ja muualla Euroopassa".

Jos näin olisi, se antaisi enemmän painoarvoa hänen nyt tekemälleen ehdotukselle. Sään ottaminen huomioon koulunpidossa ei ole uusi asia. Voimassa olevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa "sammakkoprofessori" oli ennustanut tulevan sään oikein, ja niinpä ministeriössä kahvitunnilla pohdittiin, voisiko laki kuulua: "Koulu alkaa elokuussa. Päivämäärästä päättää opetusministeriö hankittuaan sammakkoprofessorin lausunnon."
...
Meidän suurten ikäluokkien kesäloma oli kolme kuukautta. Maatalous tarvitsi vielä ihmistyövoimaa, ja me opimme työnteon merkityksen ilman, että koulun tarvitsi sitä opettaa. Sää oli aina aurinkoinen ja heinänteolta välttyi vain hankkimalla kesäksi ehdot. Myös kaupungeissa asuvat sukulaislapset tulivat tasaamaan maatalouden kesätyöhuippuja.

Tähän perustuen olen 25 vuoden ajan päättänyt kevätjuhlapuheeni: "Toivotan teille virkistävää kesää. Suosikoon sitä heinänteolle otollinen sää."

Sasi perustelee ehdotustaan sillä, että suomalaiset koululaiset vanhempineen muodostaisivat matkailuelinkeinolle perusasiakkuuden tasaisesti ympäri vuoden. Elokuu on myös monen suomalaisen työssäkäyvän lomakuukausi.

Yhteisen loman viettäminen vanhempien kanssa on tärkeää sekä vanhemmille että lapsille. Nämä tarpeet sovitetaan parhaiten yhteen siten, että koulut päättyvät toukokuun lopussa ja alkavat syyskuun alussa.

Lukuvuoden aikana pidetään porrastetut syys- ja hiihtolomat sekä joululoma. Asia ei ole kiinni työpäivien lukumäärästä, vaan opetusjärjestelyjen muuttamisesta.

Koulujen kilpailu oppilaista ja samalla resursseista on johtanut kestämättömään tilanteeseen. Oppimisen sijasta koulujen päätarkoitukseksi on noussut oppilaan viihtyminen koulussa. Valinnaisuuden nimissä tarjotaan mitä ihmeellisintä hömppää, ja erikoisin valinnaisaine saa suurimman huomion.

Vähentämällä turhanpäiväistä valinnaisuutta saadaan aikaa yhteisten aineiden opiskelulle. Ajankäyttö on tehokkaampaa, koska hyppytunnit vähenevät.

Lukioissa ja valitettavan monella peruskoulun yläasteella on käytössä jaksoluku. Lukuvuosi on jaettu neljään, viiteen tai kuuteen jaksoon, jonka lopussa on koeviikko. Järjestelmää perusteltiin aikoinaan pedagogiikalla, valinnaisuuden toteuttamisella, yliopistomaisuudella jne.

Totuus on tällä hetkellä toisenlainen. Viiden viikon ajan turhan suuri osa oppilaista lepää edellisen koeviikon aiheuttamista rasituksista, ja opettaja etenee niiden kanssa, jotka pärjäisivät missä järjestelmässä tahansa. Sitten tulee koeviikko. Oppilaat ryhtyvät tuskaisina lukemaan koetta varten, ja opettaja laatii jokaisesta opettamastaan kurssista kokeen.

Yksi lukukausi toisi enemmän aikaa opiskeluun Oppilaat käyvät aamulla kokeessa ja moni lähtee lopuksi päivää lukemaan seuraavan päivän kokeeseen. Opettaja valvoo kokeen ja pitää harventuneelle joukolle iltapäivän koulua. Illan ja seuraavan yön aikana hän korjaa kokeet, että oppilaat tietävät ilmoittautua uusintakokeisiin.

Kun koeviikko on ohi, alkaa kaikki alusta edellyttäen, että oppilaat muistavat mihin ovat ilmoittautuneet ja ryhmässä on tilaa. Koejaksoihin menee vuosittain 6-7 viikkoa eli lähes 20 prosenttia työajasta.

Siirtyminen takaisin yhteen jaksoon on erinomainen kilpailuvaltti koululle. Se tuo yhden lukujärjestyksen, tasaa kokeet, tarjoaa kiireettömän työrauhan ja hyvän opetuksen.

Vaikka koulu alkaisi syyskuun alussa, niin yhden lukukauden koulussa käytettäisiin enemmän aikaa opiskeluun kuin jaksojärjestelmää käyttävässä koulussa. Oppilaat oppisivat pitkäjännitteiseen työhön ja opettajan työhuiput tasaantuisivat ympäri vuoden.

Mitä sitten kesällä tehtäisiin? Vietettäisiin loma yhdessä vanhempien kanssa silloin, kun heidän työnantajilleen sopii, toivuttaisiin menneestä ja kerättäisiin voimia tulevaan.

Tutustuttaisiin työelämään, ei kouluaikana vaan kesällä. Palveltaisiin turisteja ja tehtäisiin rutiinitöitä oikeissa työpaikoissa ja hoidettaisiin ympäristöä. Palkantoivossa tai aatteesta. Mitä olisi kasvien kerääminen?

Opettaja taas vietettyään lomansa ja palauduttuaan työkuntoon pitäisi työaikanaan ja työnantajan kustannuksella huolta siitä, että alan viimeisin tieto on hallussa eikä työssä uupuminen uhkaa.

Käytännön aineiden opettajat tekisivät työpaikoilla töitä ja kielenopettajat kävisivät keskustelemassa äidinkielenään meille vierasta kieltä puhuvien kanssa.

Jos opettajien kokonaistyöajasta onnistuttaisiin sopimaan myös perusopetuksen ja lukion osalta, ei edellä kuvattu yksi lukukausi syyskuun alusta toukokuun loppuun olisi myöskään työmarkkinakysymys.

Ehdotukseni yhdestä lukukaudesta on vapaasti työryhmän käytettävissä. "

PEKKA KOSKINEN
Jurvan yläasteen rehtori ja OAJ:n I varapuheenjohtaja

Lue myös:
Kokoomusministerien vauhti tasapainossa:
Niinistö ei viihdy, Sasi kiihdyttää.

Nettisanomat torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999
Opettajat määräävät koulujen lomat

Sivut valmisti Pertti Manninen 4.11.1999 copyright nettisanomat.com 99/14

http://www.nettisanomat.com/
1999/11/04/n9914suomenkesa.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-22.

torstaina marraskuun 11. päivänä 1999
Joka torstai 1999/15

Miten meni viikonloppu? Me vain oltiin.

Englantilainen ei osaa sanoa näin, vaan: "We didn't do anything special."
(Emme tehneet mitään erikoista).
Helsingin Yliopiston professori Andrew Chesterman avoimessa yliopistossa Ylessä.

Sivut valmisti Pertti Manninen 11.11.1999 (28.12.99) copyright nettisanomat.com 99/15

http://www.nettisanomat.com/
1999/11/11/n9915etusivu.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-22.

torstaina marraskuun 18. päivänä 1999
Joka torstai 1999/16

Tieteellisen perus tutkimuksen erityispiirre.
(Sara Heinämaa)

Helsingin Sanomat keskiviikkona 17. marraskuuta 1999.
Keskellä viikkoa.
Sara Heinämaa. Tieteen suhdanteita
.
Tieteellisen perustutkimuksen erityispiirre on siinä, että sen arvo - totuus - ei riipu taloudellisista ja poliittisista suhdanteista.

Tieteen tekemisen resursseja sitä vastoin rajaavat virkamiesten kuvittelukyky ja unelmat. Ihmistieteitä ei tällä hetkellä nähdä sijoituksellisesti "seksikkäinä".

Tutkijoilta evätään siksi tutkimisedellytykset.
.

Helsingin Sanomat keskiviikkona 17. marraskuuta 1999.
Keskellä viikkoa.
Sara Heinämaa.

Myyrä ja vihreä tähti. Myyrä-sarjasta muodostui Zdenek Milerin päätyö.

Sivut valmisti Pertti Manninen 18.11.1999 (08.12.1999) copyright nettisanomat.com 99/16

http://www.nettisanomat.com/
1999/11/18/n9916kulttuuri.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-22.

loppiaisena, torstaina tammikuun 6. päivänä 2000. Joka torstai, nro 2000/23

Presidentinvaalit käynnisssä!

TOIMITUS päätoimittaja vauhdissa! Kuva: Mika Hänninen Helsingissä syyskuussa 1999.

yhteydenotto: suoraan lomakkeella tai nettisanomat@hotmail.com Sivut valmisti Pertti Manninen 5.1.2000 (7.1.2000 12.1.2000) copyright nettisanomat.com 2000/23

Sivut valmisti Pertti Manninen 5.1.2000 (7.1.2000 12.1.2000) copyright nettisanomat.com 2000/23

http://www.nettisanomat.com/
2000/01/06/n0023etusivu.htm

Tekstin ja kuvien isonnus 2023-05-22.

Opiskelijat 1999-

Patsaita 2007-2008.
Sadonkorjaaja. - Aleksis Kiven patsas. - Mannerheimin ratsastajapatsas. - Crescendo. - Lähtö. - NN. - P. E. Svinhufvudin patsas. - Esirippu. - Lyhdynkantajat. - Mannerheimin ratsastajapatsas. - Lyhdynkantajat. - Crescendo. - Koira.
Patsaita 1999-2006.

Patsaita 1999-2006.
Keisarinnankivi. - Lumiukko. - Keisarinnankivi. - Aleksis Kiven patsas. - Saddam Husseinin patsas. - Mannerheimin ratsastajapatsas. - Eino Leino. - Mannerheimin ratsastajapatsas. - Mannerheimin ratsastajapatsas. - Aleksanteri II -patsas. - Opetuslapset Vatikaanin Pietarinkirkon katolla. - Saddam Husseinin patsas. - Kolmen valtakunnan rajapyykki. - Muistomerkki. Japani. Hiroshima. - Lyhdynkantajat. - Aleksis Kiven patsas. - Mannerheimin ratsastajapatsas. - Pääportti. Saksa. Auschwitz. - Parenteesi-portti. Suomi. Kirkkonummi. - Mannerheimin ratsastajapatsas. - Aleksis Kiven patsas. Patsaita 1999-2006.

Äitienpäivä 2000 - 2001 - 2002 - 2003

Sauli Niinistö 1999 - 2000 - 2001 -

Vuosiviitosten varrelta. PERKELE! Kotikisat. 8.5.2003. - Sirpaleinen pääkirjoitus. Mistä ahneus alkoi? 8.5.2008. - Puhemies kielsi pelaamisen salissa. 10.5.2013. - Eduskunnan dorkat virkamiehet järjestykseen. 15.5.2018. - Pääkirjoitus. Presidentti pyöritteli lautasiaan. 7.5.2023.

Sunnuntaina 7.5.2023.
Kevään ensimmäiset. Osa3.

Kevään ensimmäiset. Osa3. Sinivuokko ja rentukka. Maanantaina 1.5.2023 13:55 ja 13:57. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Kuva: Pertti Manninen.

Kevään ensimmäiset. Sitruunaperhonen - Joutsenpari - Vesille venosen mieli - Avovettä - Krookukset - Oravien kisailu - Kärpänen. Tiistaina 18.4.2023. Kuvat
Uusi kevään ensimmäinen. Sisilisko. Sunnuntaina 23.4.2023. Kuva

Sunnuntaina 7.5.2023.
Pääkirjoitus. Presidentti Sauli Niinistö pyöritteli lautaskiistan varjolla mediaa ja mitä kamalinta myös Pohjoismaiden pääministereitä ja presidentti Zelenskyitä.


Iltalehti. Politiikan puskaradio: Marin sai Niinistöltä presidentillisen näpäytyksen - Ilta-Sanomat. Niinistö HS:ssa isäntämaan kahdesta lautasesta: "Se ei ehkä muista... - Yle.fi. Sanna Marinin poissaolo Zelenskyin ja Pohjoismaiden pääministerien... - Turun Sanomat. Presidentin kanslia vastasi, miksi Sanna Marin ei ollut mukana Zelenskyi-... - Iltalehti. Presidentin kanslia kertoo: Tästä syystä Marinia ei kutsuttu huippukokoukseen... - Iltalehti. Sanna Marin jäi rannalle huippukokouksesta. Professori arvioi,...

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on tietenkin oikeus kutsua päivällispöytäänsä ja järjestämäänsä "huippukokoukseen" keitä lystää, myös vaikkapa tohtori Jenni Haukion.

Päätöslauselman on sitten kuitenkin vastattava kokouksen päätettävissä olevia asioita.
Helsingin Sanomien Muut lehdet-palstalla perjantaina 5.5. 2023 Ilta-Sanomat on kirjoittanut asiasta näin:
"Ilta-Sanomien mukaan Zelenskyi sai sen, mitä tuli hakemaan."
"Neljän Pohjoismaan pääministerit ja presidentti Sauli Niinistö lupasivat, että tukea Ukrainalle on tulossa niin kauan kuin sille on tarvetta."
"Ei ole missään määrin sattumaa, että Zeleskyi päätti tulla viiden Pohjoismaan kokoukseen Suomeen. Suomi on uusi Nato-maa, eikä Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia juuri tämän enempää olisi voinut näpäyttää."

Kannattaa Kiinnittää huomiota seuraavaan:
"Neljän Pohjoismaan pääministerit ja presidentti Sauli Niinistö lupasivat, että tukea Ukrainalle on tulossa niin kauan kuin sille on tarvetta."

Ongelma on vain siinä, että presidentti Niinistö voi tietenkin luvata mitä hyvänsä, mutta sellaisen lupaaminen, johon hänellä ei ole valtuuksia on hölynpölyä ja mukanaolijoiden halveksuntaa.

Tässä asiassa ei olisi ollut mitään epäselvyyttä, jos olisi löytynyt jostain vielä ylimääräinen lautanen pääministeri Sanna Marinille, jolla olisi ollut valtuudet luvata toimitusministeriön johtajanakin uudesta aseapupaketista, jos tämä lupaus olisi ollut sopusoinnussa ja samansuuntainen kuin aikaisemmat paketit. Jotenkin näin oikeuskansleri Tuomas Pöysti oli kertonut asiaa häneltä kysyttäessä toimitusministeriön toiminnasta ja valtuuksista.

Presidentti Niinistö on jo kauan tulkinnut perustuslakia hitaasti ensimmäisten sanojen jälkeen: "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti (TAUKO) yhteistoiminnassa maan hallituksen kanssa." Vaikea on tämä yhteistoiminnan käsite ymmärtää, kun haastateltu professorikin oli muuttanut sen muotoon: "yhdessä".

Lienee perustuslain kirjoittaneet olleet aika viisaita, kun ovat ottaneet sanan "yhteistoiminnassa" käyttöön. Toimintahan on tekemistä ja vain tekemällä saadaan jotain aikaan. Ja tekeminen on maan hallituksen tehtävänä, siis toimeenpanna asioita. Presidentillä on ehkä vielä joitain nimitysoikeikeuksia, esim puolustusvoimain ylipäällikön nimittäminen. Harvassa ne kuitenkin ovat.

Ihan lopuksi osa kansalaisista on epäillyt, että Niinistölle olisi jäänyt jonkinlainen trauma. kun pääministeri Sanna Marin torpedoi Niinistön koronanyrkki- ehdotuksen, johon myös oikeuskansleri aikoinaan totesi, että koronakriisin hoitaminen on juuri sitä, mikä kuuluu maan hallitukselle.

Toivottavasti tämä oli Niinistön viimeinen kiukuttelu.

PS. Edellisessä numerossa (4.5.2023) julkaistua kuvaa, jolla oli aika pitkä nimi: "Torstaina 4.5.2023. Presidentti Sauli Niinistö piti huolen siitä, että pääministeri Sanna Marin joutui päivällispöydässä istumaan mahdollisimman kauaksi muista pohjoismaisista pääministereistä. Pääministerikokoukseen Marin ei mahtunut mukaan ollenkaan!", on vielä kommentoitava. Tasavallan presidentin kanslian julkaisema kuva on rajattu niin, että ulkominministeri Pekka Haavistosta näkyy kättä vain hiukan, oikeastaan vain oikean käden sormet ja pikkuisen takin hihaa.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Sunnuntai 7.5.2023 12:51.

Torstaina 4.5.2023.
Presidentti Sauli Niinistö piti huolen siitä, että pääministeri Sanna Marin joutui päivällispöydässä istumaan mahdollisimman kauaksi muista pohjoismaisista pääministereistä. Pääministerikokoukseen Marin ei mahtunut mukaan ollenkaan!

Iltalehti keskiviikkona 3.5.2023. Zelenskyin, Niinistön ja pohjoismaisten pääministerien tapaaminen järjestettiin Presidentinlinnan Peilisalissa. Roni Rekomaa/Tasavallan presidentin kanslia.
Zelenskyi vieraili Helsingissä: Kuvat näyttävät, miten historiallinen päivä eteni.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/
a/7628ae7e-d55a-47f2-9e52-23043e61b8be

Lue myös!
Helsingin Sanomat keskiviikkona 3.5.2023.
Marin olisi ollut valmis osallistumaan huippu­kokoukseen, presidentin kanslian osallistujalistalla häntä ei ole.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009558789.html

Nettisanomat torstaina 4.5.2023 20:36.

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.
Dilemma
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Jokaiselle etusivulle

Viikkosanomat

Sivustot

Uusi sivusto:
www.fotonet.fi

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Julkaisija - Publisher:
nettisanomat @hotmail.com

Ilmoita ilmaiseksi palaa takaisin!

2023.
Myytävänä siistejä harrastajan rakentamia tietokoneita. Huolella testattuja ...
Ilmoita ilmaiseksi!

Sunnuntaina 7.5.2023. Kevään ensimmäiset. Osa3. Kuvat
Sunnuntaina 7.5.2023. Pääkirjoitus. Presidentti Sauli Niinistö pyöritteli lautaskiistan varjolla mediaa ja mitä kamalinta myös Pohjoismaiden pääministereitä ja presidentti Zelenskyitä. Lue!
Sunnuntaina 7.5.2023. Vuosiviitosten varrelta.
- PERKELE! Kotikisat. 8.5.2003.
- Sirpaleinen pääkirjoitus. Mistä ahneus alkoi? 8.5.2008.
- Puhemies kielsi pelaamisen salissa. 10.5.2013.
- Eduskunnan dorkat virkamiehet järjestykseen. 15.5.2018.
- Pääkirjoitus. Presidentti pyöritteli lautasiaan. 7.5.2023.

Torstaina 4.5.2023. Presidentti Sauli Niinistö piti huolen siitä, että pääministeri Sanna Marin joutui päivällispöydässä istumaan mahdollisimman kauaksi muista pohjoismaisista pääministereistä. Pääministerikokoukseen Marin ei mahtunut mukaan ollenkaan! Kuva

Sunnuntaina, vappuaattona 30.4.2023. Aina ajankohtainen TYÖTÄ-kuva jälleen kerran! Jyväskylän torilta 1994! Kuva
- Vaput 2000 ja 2001-sivulle! Lue!

Lauantaina 29.4.2023. Veteraanipäivänä sotaveteraani Aarno Hussille luovutettiin Suomen sotaveteraaniliiton ansioristi. Kuva
- Veteraanipäivänä liputettiin. Kirkkonummen uimahallin kolme lippua riippuivat liehumatta tuulettomassa säässä. Viereisen Hyvinvointikeskuksen yksi lippu oli löytänyt pienen tuulenvireen. Kuvat
- Arkistosta 20 vuotta sitten: Torstaina 24.04.2003. Paths of Glory. Laukaa-Konnevesi torstaina 24.04.2003. Lue!

Keskiviikkona 26.4.2023. SONERA JA FORTUM. ARKISTO 2001, 2002, 2006 ja (2009 tulossa)
- 10. lokakuuta 2002 Sonera. Ministerit harjoittelemassa vastausta oikeuskanslerille. Kuva
- 06.09.01-10.09.01. Omistajan vastuu. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. Lue!
- Sunnuntai 2006-11-05. Optioner i Fortum värda en halv miljard - Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Lue!
- Sunnuntai 2006-11-05. "Lihapatojen äärellä". Kuva. Pääkirjoitus Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia. Epäpäteviä virkamiehiä ja ministereitä hyvin palkatuissa suojatyöpaikoissaan. Suojelijana mm. tasavallan presidentti. Lue!

Sunnuntaina 23.4.2023. Uusi kevään ensimmäinen. Sisilisko. Kuva
- 20 vuotta sitten! Elokuvat voivat toimia rikoksen tekijöiden esikuvina, sanoo mediatutkija. Väkivallan katsominen syö tunteita. Suur-Jyväskylän lehti 23.04.2003. Katriina Tuomisto. Lue!
- 15 vuotta sitten! Torstai 2008-04-24 Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa! Oikeusministeri Tuija Brax perustelee vaalilainuudistusta vedoten Suomen perustuslain takaamaan (?) yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Lue!
- 10 vuotta sitten! Tiistai 2013-04-23. Violetti taitaja. Kuva
- 5 vuotta sitten! Maanantai 2018-04-30. TYÖN PÄIVÄN AATTO. "Työtä kaikille!" 1994-05-01. Jyväskylä. Tori. Kuva
- Tänään. Sunnuntaina 23.4.2023. Uusi kevään ensimmäinen. Sisilisko. Kuva

Lauantaina 22.4.2023. Hallitustunnustelut. Petteri Orpo tapaa Li Anderssonin Pikku-Kakkosen kuvin ja Ylen uutisten tekstein. Kuvasarja
- Arkistosta 2014. Vappua ennakoiden samalla tavalla toteutettu kuvasarja.

Tiistaina 18.4.2023. Kevään ensimmäiset. Sitruunaperhonen. - Joutsenpari. - Vesille venosen mieli, miksei omistajankin! - Avovettä. - Krookukset. - Oravien kisailu. - Kärpänen. Kuvat

Keskiviikkona 12.4.2023. Arkistosivu: Etusivu 20 vuotta sitten torstaina 10.4.2003. Lue!

Sunnuntaina 9.4.2023. Arkistokirjoitus. Kiirastorstaina 20. huhtikuuta 2000. Vanhassakirkossa ruttoon kuolleiden hautuumaan vieressä kuunneltiin maanantaina karmeita tarinoita. Lue!

Lauantaina 8.4.2023. Rauhankyyhky. Sepelkyyhky istahti hetkeksi langalle kertomaan kevään saapumisesta. Kuva
Lauantaina 8.4.2023. Epätäydellinen maailma. Ylen kello 6:n uuutislähetys puheentunnistuksella. Lue!

Perjantaina 7.4.2023. Pitkäperjantaina. Sopuisaa eloa. Käpytikka, kottarainen ja sepelkyyhky napostelevat vielä tarjoilua. Kuva
Pitkäperjantai. 7.4.2023. Arkistosta 12.4.2001. Il Vangelo secondo Matteo, Pier Paolo Pasolini, 1964. Unelmoituja kuvia elokuvasta Evankeliumi Matteuksen mukaan. Kuvat
- Pitkänäperjantaina 2021 loppuosaa Alfatv:n esittämästä elokuvasta LUMO:Matteuksen evankeliumi puheentunnistusohjelmalla. Lue!

Torstaina 6.4.2023. Kiirastorstaina. Lehtitelineeltä kiirastorstaina 6.4.2023 12:15. Kuvat
Torstaina 6.4.2023. Kiirastorstaina. Pääkirjoitus Pääministeri Sanna Marinin luopuminen SDP:n puheenjohtajuudesta tuli Ilta-Sanomien tietojen mukaan yllätyksenä jopa puoluetovereille. Lue!
- 2020. Helmikuu. Pääministeri Rinteen erotti salaliitto, jonka johdossa oli EK:n operoiva johtaja Jyri Häkämies. Lasse Laatunen paljastaa. Lue!

Tiistaina 4.4.2023. Ilta-Sanomat: Historiallinen päivä. Tänään sotilasliittoon. Näin Nato muuttaa Suomea. Haavisto vei dokumentit Brysseliin. Iltalehti: Vahvistus tuli. Suomi tänään Natoon! Venäjältä raju reaktio. Vahvistaa aseavoimiaan rajalla. Asiantuntija: Tätä se oikeasti tarkoittaa. Kuvat
- Pääkirjoitus. Sodassa ei ole voittajia. Rauhanneuvottelut aloitettava. Ydinaseet riisuttava. Nyt Suomessakin uskalletaan puhua Natosta oikealla nimellä: Sotilasliitto. Tiistaina 4.4.2023 20:02. Lue!
- Perjantai 22. huhtikuuta 2022. Tästä ei kerrota suomalaisille. Suomesta tulossa ydinasevaltio, joka sitoutuu NATO:n ydinasedoktriiniin. Lue!
- Katkelma arkistokirjoituksesta jo vuodelta 2006. HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. Lue!
- Vuonna 2009 silloinen hs24.fi-sivusto julkaisi kaksitoista kysymystä ja vastausta. Tässä niistä neljä! http://www.hs24.mobi/nato/nato.htm Lue!
- Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen". Kuva

Sunnuntaina 23.4.2023.
Uusi kevään ensimmäinen.

Sisilisko.
Sunnuntaina 23.4.2023 11:51. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Kuva: Pertti Manninen.

Viikko sitten. Kevään ensimmäiset. Katso!

Tiistaina 18.4.2023. Kevään ensimmäiset.

Sitruunaperhonen.
Maanantaina, Pääsiäisenä 10.4.2023 13:56 uutta metsäpolkua etsiskellen. Uusimaa. Kirkkonummi. Lapinkylä. Kuva: Pertti Manninen.

Kuvasarja

Lauantaina 8.4.2023. Rauhankyyhky.

Sepelkyyhky istahti hetkeksi langalle kertomaan kevään saapumisesta. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal lauantaina 8.4.2023 08:39. Pertti Manninen.

Perjantaina 7.4.2023. Pitkäperjantaina.

Sopuisaa eloa. Käpytikka, kottarainen ja sepelkyyhky napostelevat vielä tarjoilua: Talipalloja ja siemeniä sekä pähkinöitäkin lumien sulaessa hitaasti mutta varmasti. Kirkkonummi. Björkdal torstaina 6.4.2023 16:48. Pertti Manninen.

Lauantaina 4.3.2023. Ydinasevaltio Suomi. Lue!

Perjantaina 3.3.2023. Arkisto. Maanantai 16.4.2007 klo 14.30. Pääministerikin lukee Nettisanomia! Suomalaiset herrasmiehet Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen. Lue!

Keskiviikkona 1.3.2023. Jotakin maaliskuussa 2000- 2022. Lue!

Tiistaina 28.2.2023. Kalevalan päivän liputusta 2013 ja 2023. Kuvat

Tiistaina 21.2.2023. Tähän on tultu. Putin: Venäjä jäädyttää ydinasesopimuksen tai lopettaa noudattamisen. Lue!

2023 helmikuu.

Perjantai 3.2.2023. Pääministeri Marin otti johtajan roolin:"Suomi ja Ruotsi jatkavat käsi kädessä Natoon." Lue!

Perjantai 3.2.2023. Taipui ja osin taittuikin. Kuva

Tiistaina 7.2.2023. Iltalehti: Presidentti Sauli Niinistö on joutunut vaihtamaan nimensäkin ... Lue!

Perjantaina 10.2.2023. Hupsaus: Nadonlukua tammikuun lopulla 2023. Lue!

Lauantaina 11.2.2023. 20 vuotta sitten Lue! - 15 vuotta sitten Lue! - 10 vuotta sitten Lue! - 5 vuotta sitten Lue!

Lauantaina 11.2.2023. Vuosi sitten. Arkisto 27.2.2022. Lue!

Lauantaina 11.2.2023. 20 vuotta sitten. Torstaina 13.2.2003. Lue!

Sunnuntaina 12.2.2023. "Puhun rauhasta ymmärtäen sen, että tällä hetkellä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä rauhaan." Presidentti Sauli Niinistö. Lue!

Sunnuntaina 12.2.2023. Ukrainaan ei lähtenyt Suomesta vuosi sitten "pehmeää pakettia". Lue!

Sunnuntaina 19.2.2023. Marin: Venäjä olisi pitänyt eristää jo aiemmin - Niinistö: Suomen reaktio näkyi teoista. Lue!

Sunnuntaina 19.2.2023. Arkisto 2005. Leif Salmén. Voiton päivä? Kolumni. Lue!

Tiistaina 21.2.2023. Tähän on tultu. Putin: Venäjä jäädyttää ydinasesopimuksen tai lopettaa noudattamisen. Lue!

Tiistaina 28.2.2023. Kalevalan päivän liputusta 2013 ja 2023.

2023 tammikuu.

- "En minä sodassa olevassa maassa ole ennen käynytkään." Sauli Niinistö. Kuvat
- Viikon kuva 2003. Käden ojennus. Kuva
- 20 vuotta sitten. HS:n etusivu 19.1. Kuva
- Kuukauden kuvapari. Leopard-Häkkänen. Orpon täsmennys: Muutamia. Kuva
- Wallace nostaa Sanna Marinin Putinin vastaisen taistelun symboliksi. Lue!
- Soininvaara haukkuu sähkötuet: ”Tapa jakaa rahaa on onneton”. Lue!

Lauantaina 4.3.2023. Ydinasevaltio Suomi.

Syötävää riittää taas kaikille tässä toisessa aallossa. Orava ja linnut sopuisina. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Lauantai 4.3.2023 09:59. Kuva: Pertti Manninen.

Keskiviikkona 1.3.2023. Jotakin maaliskuussa 2000- 2022. Lue!

Tiistaina 28.2.2023. Kalevalan päivän liputusta 2013 ja 2023. Kuvat

Tiistaina 21.2.2023. Tähän on tultu. Putin: Venäjä jäädyttää ydinasesopimuksen tai lopettaa noudattamisen. Lue!

2023 helmikuu.

Perjantai 3.2.2023. Pääministeri Marin otti johtajan roolin:"Suomi ja Ruotsi jatkavat käsi kädessä Natoon." Lue!

Perjantai 3.2.2023. Taipui ja osin taittuikin. Kuva

Tiistaina 7.2.2023. Iltalehti: Presidentti Sauli Niinistö on joutunut vaihtamaan nimensäkin ... Lue!

Perjantaina 10.2.2023. Hupsaus: Nadonlukua tammikuun lopulla 2023. Lue!

Lauantaina 11.2.2023. 20 vuotta sitten Lue! - 15 vuotta sitten Lue! - 10 vuotta sitten Lue! - 5 vuotta sitten Lue!

Lauantaina 11.2.2023. Vuosi sitten. Arkisto 27.2.2022. Lue!

Lauantaina 11.2.2023. 20 vuotta sitten. Torstaina 13.2.2003. Lue!

Sunnuntaina 12.2.2023. "Puhun rauhasta ymmärtäen sen, että tällä hetkellä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä rauhaan." Presidentti Sauli Niinistö. Lue!

Sunnuntaina 12.2.2023. Ukrainaan ei lähtenyt Suomesta vuosi sitten "pehmeää pakettia". Lue!

Sunnuntaina 19.2.2023. Marin: Venäjä olisi pitänyt eristää jo aiemmin - Niinistö: Suomen reaktio näkyi teoista. Lue!

Sunnuntaina 19.2.2023. Arkisto 2005. Leif Salmén. Voiton päivä? Kolumni. Lue!

Tiistaina 21.2.2023. Tähän on tultu. Putin: Venäjä jäädyttää ydinasesopimuksen tai lopettaa noudattamisen. Lue!

Tiistaina 28.2.2023. Kalevalan päivän liputusta 2013 ja 2023.

2023 tammikuu.

- "En minä sodassa olevassa maassa ole ennen käynytkään." Sauli Niinistö. Kuvat
- Viikon kuva 2003. Käden ojennus. Kuva
- 20 vuotta sitten. HS:n etusivu 19.1. Kuva
- Kuukauden kuvapari. Leopard-Häkkänen. Orpon täsmennys: Muutamia. Kuva
- Wallace nostaa Sanna Marinin Putinin vastaisen taistelun symboliksi. Lue!
- Soininvaara haukkuu sähkötuet: ”Tapa jakaa rahaa on onneton”. Lue!

2023 helmikuu.

Perjantai 3.2.2023. Pääministeri Marin otti johtajan roolin:"Suomi ja Ruotsi jatkavat käsi kädessä Natoon." Lue!

Perjantai 3.2.2023. Taipui ja osin taittuikin. Kuva

Tiistaina 7.2.2023. Iltalehti: Presidentti Sauli Niinistö on joutunut vaihtamaan nimensäkin ... Lue!

Perjantaina 10.2.2023. Hupsaus: Nadonlukua tammikuun lopulla 2023. Lue!

Lauantaina 11.2.2023. 20 vuotta sitten Lue! - 15 vuotta sitten Lue! - 10 vuotta sitten Lue! - 5 vuotta sitten Lue!

Lauantaina 11.2.2023. Vuosi sitten. Arkisto 27.2.2022. Lue!

Lauantaina 11.2.2023. 20 vuotta sitten. Torstaina 13.2.2003. Lue!

Sunnuntaina 12.2.2023. "Puhun rauhasta ymmärtäen sen, että tällä hetkellä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä rauhaan." Presidentti Sauli Niinistö. Lue!

Sunnuntaina 12.2.2023. Ukrainaan ei lähtenyt Suomesta vuosi sitten "pehmeää pakettia". Lue!

Sunnuntaina 19.2.2023. Marin: Venäjä olisi pitänyt eristää jo aiemmin - Niinistö: Suomen reaktio näkyi teoista. Lue!

Sunnuntaina 19.2.2023. Arkisto 2005. Leif Salmén. Voiton päivä? Kolumni. Lue!

Tiistaina 21.2.2023. Tähän on tultu. Putin: Venäjä jäädyttää ydinasesopimuksen tai lopettaa noudattamisen. Lue!

Tiistaina 28.2.2023. Kalevalan päivän liputusta 2013 ja 2023.

2023 tammikuu.

- "En minä sodassa olevassa maassa ole ennen käynytkään." Sauli Niinistö. Kuvat
- Viikon kuva 2003. Käden ojennus. Kuva
- 20 vuotta sitten. HS:n etusivu 19.1. Kuva
- Kuukauden kuvapari. Leopard-Häkkänen. Orpon täsmennys: Muutamia. Kuva
- Wallace nostaa Sanna Marinin Putinin vastaisen taistelun symboliksi. Lue!
- Soininvaara haukkuu sähkötuet: ”Tapa jakaa rahaa on onneton”. Lue!

Tiistaina 21.2.2023. Peurat iltapalalla.

Peurat iltapalalla. Lintujen syöttöpaikan isommat vieraat puhdistavat tarjonnan lopullisesti tältä päivältä. Kuva: Pertti Manninen. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Tiistaina 21.2.2023 17:02.

Sunnuntaina 12.2.2023. Pienimmillekin.

Pienimmätkin saavat osansa, kun isommat ovat jo tulleet hetkeksi kylläisiksi. Kuva: Pertti Manninen. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Sunnuntaina 12.2.2023 11:37
Eilen Haapajärven kappelissa viimeiselle matkalle siunatun Kalle Pakarisen muistolle.

Perjantai 3.2.2023. Taipui ja osin taittuikin.

Taipui ja osin taittuikin. Männyn kaikki oksat eivät kestäneet. Puu kyllä on edelleenkin tukevasti paikallan. Harvinaisen suuri määrä painavaa lunta teki tuhojaan talven alussa etelässäkin. Nyt on vielä hiukan lumen rippeitä jäljellä ja paluu normaaliin on sujunut nopeasti. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskustan urheilukentän portilla. Torstai 2.2.2023 11:32. Pertti Manninen.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja metsänväki edustajanaan lumisella kivellä istuva pikkuinen orava!
Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Sunnuntaina 1.1.2023 09:56. Kuva: Pertti Manninen.

Perjantai 20.1.2023. Sopuisasti.


Talitintit nokkivat talipalloa ja keltasirkut nokkivat alas pudonneita murusia, sopuisasti.
Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Perjantai 20.1.2023 11:33. Kuva: Pertti Manninen.

Näin Jyväskylässä: Lajunen palkittiin neljään kertaan samasta urheilusuorituksesta! Lue!
Arkisto 1999. Aletontti Samppa Lajuselle - Karhunpalvelus? Lue!

2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus.

2022. Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue!

Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia
1999 - 2000 - 2001 - 2002 - 2009 - 2016

Vuosikatsaus 2022. Tammi - Helmi - Maalis - Huhti - Touko - Kesä - Heinä - Elo - Syys - Loka - Marras - Joulu Vuosikatsaus 2022.

Keskiviikko 18.1.2023. Vaalien jälkeen?
"NATOn päämajasta, herra pääministeri".

Kevään eduskuntavaalien jälkeen: Näinkö käy?
Arkistokuva: "NATOn päämajasta, herra pääministeri". Kuva: Yle. Tiistai 2008-05-27 klo 19:41. Pertti Manninen.

Torstai 19.1.2023. Kuukauden kuva. Leopard- Häkkänen

Perjantai 20.1.2023.
Muut lehdet. Iltalehti tostaina 19.1.2023 20:02 ja 20:01.

”Hän tajuaa, mistä tässä on kyse” – Wallace nostaa Sanna Marinin Putinin vastaisen taistelun symboliksi.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9ef3175f-2e0b-4f26-bd0f-fd47223306b2

Soininvaara haukkuu sähkötuet: ”Hallituksen tapa jakaa rahaa on onneton”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7bb5f6ad-9d4f-4c38-94c9-6247ae774fa6

2022. Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue!

2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus.

Maanantai 9.1.2023. Alkuvuoden kuvia.

Lumisella kivellä istuva pikkuinen orava.
Talon lähellä vierailevat valkohäntäpeurat.
Kottarainen ja pienemmätkin sekä peura.
Värinsä säilyttänyt pupu. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Sunnuntai 1.1.2023 - Sunnuntai 8.1.2023. Kuvat: Pertti Manninen.

Vuosikatsaus 2022. Tammi - Helmi - Maalis - Huhti - Touko - Kesä - Heinä - Elo - Syys - Loka - Marras - Joulu Vuosikatsaus 2022.

Kymmenhypyt. 2003 - 2013 - 2023.

16.1.2003. HS-GALLUP Selvä enemmistö suomalaisista haluaa Nato-kansanäänestyksen. Lue!

12.1.2013. Ministerit telakoituvat asemiinsa työpaikkojen vähentämisessä Suomen telakkateollisuudessa ajamalla toimivan STX-telakan nurin. 4 kirjoitusta blogista. Lue!

9.1.2023. Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto - suomalaiset Don Quijote ja Sancho Panza Taistelevat tuulimyllyjä vastaan? Lue!

Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia
1999 - 2000 - 2001 - 2002 - 2009 - 2016

2022. Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue!

- Uudenvuoden 2023 aatto. 3 kuvaa. Kuvat
- Eilinen hämmennys. Iltapäivän otsikot. Kuva - Paluu arkeen. Iltapäivän otsikot. Kuva
- Hiukan isompi peura. Kuva
- Paavi toivoi vuoropuhelua Lähi-itään. Lue!

2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus.

Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia
1999 - 2000 - 2001 - 2002 - 2009 - 2016

Näin Jyväskylässä: Lajunen palkittiin neljään kertaan samasta urheilusuorituksesta! Lue!
Arkisto 1999. Aletontti Samppa Lajuselle - Karhunpalvelus? Lue!

2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus.

Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia
1999 - 2000 - 2001 - 2002 - 2009 - 2016

Vuosikatsaus 2022. Tammi - Helmi - Maalis - Huhti - Touko - Kesä - Heinä - Elo - Syys - Loka - Marras - Joulu Vuosikatsaus 2022.

Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia
1999 - 2000 - 2001 - 2002 - 2009 - 2016

2022. Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue!

- Uudenvuoden 2023 aatto. 3 kuvaa. Kuvat
- Eilinen hämmennys. Iltapäivän otsikot. Kuva - Paluu arkeen. Iltapäivän otsikot. Kuva
- Hiukan isompi peura. Kuva
- Paavi toivoi vuoropuhelua Lähi-itään. Lue!

2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus.

Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia
1999 - 2000 - 2001 - 2002 - 2009 - 2016

Torstai 19.1.2023.
20 vuotta on kulunut. Arkisto 23.1.2003.

"Massiivisia protesteja Irakin sotaa vastaan."

http://www.nettisanomat.com/
2003/01/23/massiivisia.htm

(Kuvat isonnettu 19.1.2023)

2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus.

Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia
1999 - 2000 - 2001 - 2002 - 2009 - 2016

2016

KUMMALLISTA KUNNIAA. Autoverosekoilun takuumies Autoliiton kunniajäseneksi. Sauli Niinistö. LUE!
OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. LUE!

MAALISKUU 2016 - Perjantai 2016-03-18 - N:o 1865
Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - 135924 - mobi

2015 - 2016 - Linkki joka etusivulle!
2016. Raapaisu urheiluseura Kirkkonummen Urheilijat (KirkU) historiaan 1970 alkaen Lue!
Vanhin (2013): Elokuvakerho KIRKUVAN puolihistoria. Lue!
Uusin (2016): Kauppojen uudet aukiolot pyhätestiin pääsiäisenä. & Arkisto vuodelta 2000: Ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän. Lue!

Maanantai 9.1.2023. Kaksi kuvaa.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja kylän naakat ohikulkijoineen!
Uusimaa. Kirkkonummi. Keskustan Kirsikka. Tiistaina 3.1.2023 10:02. Kuva: Pertti Manninen.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus valtatien liikennettä seuraten mm. Onnibussia, joka vei matkustajia Turkuun.
Uusimaa. Espoo. Lommila eli Ikea. Torstai, loppiaisaatto. 5.1.2023 10:48. Kuva: Pertti Manninen.

Maanantai 9.1.2023. Pääkirjoitus.

Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto - suomalaiset Don Quijote ja Sancho Panza
Taistelevat tuulimyllyjä vastaan?

Vielä 2016 presidentti Sauli Niinistö uhosi, että yksi mies, silloin presidentti Donald Trump, ei voi päättää siitä hyväksytäänkö Suomi Natoon, jos hakemuksen jättää.

Nyt vastassa on kaksi miestä Unkarin Viktor Orbán ja Turkin Recep Tayyip Erdoğan. Heidän päätösvallassaan on se, hyväksytäänkö Suomi, ja ohessa Ruotsikin jäseniksi.

NATO on demokraattinen järjestö ja jokaisella maalla on päätösvalta estää uusi jäsenyys. Mikä sitten on syynä siihen, että nämä kaksi maata eivät ole jäsenyyshakemuksia hyväksyneet.

Paljonhan tätä on spekuloitu, on vaalit tulossa jne. Vähemmän, jos ollenkaan, on arvioitu sitä, että NATOn maaraja Venäjää vastaan kasvaisi 1340 km ja ydinaseet tulisivat Pietarin porteille. Suomessa hoetaan, ettei ydinaseita tänne tulisi. Samalla kuitenkin unohdetaan, että joka tapauksessa Suomi sitoutuu NATOn ydinasedoktriiniin, jonka mukaan ydinaseita voidaan käyttää, ennenkuin vastapuoli olisi niitä käyttänyt tai jopa siihenkin, että ydinaseita voidaan käyttää sellaisiakin valtioita vastaan, joilla itsellään ei ole ydinaseita.

Samanlainen doktriini on tietenkin myös Venäjällä. Norjalla on rajoituksia. Suomi ei mitään rajoituksia ole vaatinut, vaan halutaan liittyä nahkoineen ja karvoineen mukaan.

Uuden vuoden puheessaan Presidentti Sauli Niinistö uskoi Suomen jäsenyyden tulevan hyväksytyksi tänä vuonna. Ulkoministeri Pekka Haavisto säesti puhumalla kahdesta aikaikkunasta. Molemmat avautuisivat tänä vuonna. Toinen nyt keväällä ja toinen kesällä.

Aika näyttää sitten jatkuuko suomalaisten Don Quijoten ja Sancho Panzan taistelu tuulimyllyjä vastaan pidempäänkin.

Pääkirjoitus. Maanantaina 9.1.2023 07:12.

Lopuksi juoniseloste Cervantesin romaanista:

Juoni

Köyhä maalaishidalgo Alfonso Quijano menettää järkensä liikaa ritariromaaneja ahmittuaan ja päättää lähteä maailmalle taistelemaan vääryyttä vastaan ja puolustamaan sorrettuja ratsastaen vanhalla kaakillaan Rosinantella. Hän ottaa nimekseen don Quijote Manchalainen ja pukeutuu ruosteiseen haarniskaan. Aseenkantajakseen hän ottaa pelkurimaisen, viekkaan ja maalaisjärkeä käyttävän Sancho Panzan, joka nimittää isäntäänsä ”surkean hahmon ritariksi”.

Don Quijote, lämminsydäminen ja herkkä herrasmies, on selvästi hourupäinen useimpien ihmisten mielestä, ja hän herättää heissä ihmetystä ja hilpeyttä. Myös miehen ulkonäkö hämmästyttää: hän on luiseva ja kasvoiltaan laiha, ja hänen poskensa ovat välillä niin kuopalla, että ”niiden sisäpinnat suutelevat toisiaan”. Hän luulee tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi, lampaita kääpiöiksi ja talonpoikaistyttöjä kauniiksi prinsessoiksi. Hän taistelee jättiläisiksi luulemiaan tuulimyllyjä vastaan ja kuvittelee, että naapurissa asuva maalaistyttö on Dulcinea Tobosolainen, kaunis neitsyt, jolle hän vannoo ikuista rakkauttaan ja uskollisuuttaan.

Sancho Panzakin pitää isäntäänsä hulluna mutta osallistuu leikkiin, koska toivoo rikastuvansa. Hän ja Quijote päättävät, että koska Dulcinea ei ole kaunis eikä tuoksu hyvältä, hänet on varmasti noiduttu, ja sankarien tehtävänä on poistaa lumous. Parivaljakon elämänasenteiden vastakkaisuus valottaa tapahtumia kahdesta näkökulmasta, sillä Panza on realisti ja don Quijote idealisti.

Monien seikkailujen jälkeen yksi don Quijoten ystävistä, pakottaakseen tämän palaamaan kotiin retkiltään, naamioituu ritariksi, voittaa vastustajansa ja vaatii tätä luopumaan ritariseikkailuistaan vuodeksi. Don Quijote päättää ryhtyä maaseudulle paimeneksi mutta sairastuu. Kirjan toisen osan lopussa, jossa don Quijote makaa kuolinvuoteellaan, hän huomaa oman narrimaisuutensa ja tajuaa tekonsa hullutuksiksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/
Don_Quijote

MARRASKUU 2016. Iltalehti 10.11.2016
Päivän meili.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

"Suomen presidentin ensimmäinen vierailu Naton päämajaan osui historialliseen ajankohtaan ..."
Iltalehti torstaina 10.11.2016.

MARRASKUU 2016. Pääkirjoitus.

Niinistö, Nato ja Trump. Suomen presidentin väärinkäsitys USA:n presidentin vallasta.

marraskuu 10, 2016
Presidentti Sauli Niinistö toivotti juuri valitulle Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ”onnea ja viisautta”. Hyvin hän muisti edellisen presidentin Tarja Halosen aikoinaan samalle taholle lausuman toivomuksen: ”viisautta”.

Yhdysvaltain presidentin vallasta presidentti Sauli Niinistöllä on väärä käsitys. Iltalehden pääkirjoitussivulla olevan meilin mukaan: ”Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden osalta totesitte, että niin jäsenyys kuin Natokaan ei ole riippuvainen yhdestä ihmisestä, vaikka tämä olisi Yhdysvaltain presidentti.”

Niinistö on väärässä: Tässä asiassa ei kävellä presidentti Donald Trumpin yli. Jos Trump haluaa, että Nato ei laajene esim. Suomen jäsenyydellä, niin ei sitten laajene. Ei kai Niinistö tarkoita sitä, että tarvittaessa laajentumista vastustava USA:n presidentti voidaan hiljentää ja eliminoida.

Ehkä siellä Naton käytävillä, jossa ko. lausunto annettiin tuli niin mahtava olo, että tosiasiatkin hämärtyivät.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2016-11-10 19:09.

Tags: Donald Trump, jäsenyys,
liittyminen, Nato, Naton päämaja,
Niinistö, presidentti, Sauli Niinistö,
Suomi, Trump, valta, vierailu,
Yhdysvallat, yksi mies

http://viikkosanomat.fi/
2016/11/10/
niinisto-nato-ja-trump-suomen-presidentin-vaarinkasitys-usan-presidentin-vallasta/

Lue myös!
VUOSIKATSAUS 2015 HEINÄKUU. PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖN SELITYS, MIKSEIVÄT VENÄLÄISET PÄÄSSEET ETYK-JUHLAKOKOUKSEEN.
http://www.nettisanomat.com/
2015/12/29/etusivu.html

Keskiviikko 10.8.2022.

Pääkirjoitus: Ukrainan verinen tie Natoon.

Venäjän julma ja verinen hyökkäys naapurimaahansa Ukrainaan jatkuu ja jatkuu. Nyt on menossa jo 168. päivä. Media käyttää tästä sodasta nimitystä "Ukrainan sota". Pikemminkin pitäisi käyttää nimitystä "Venäjän sota".

Mitään rauhanneuvotteluja ei vielä käydä. Nato-maat ja Natoon pyrkivät maat (Suomi ja Ruotsi) lähettävät apuaan Ukrainaan, myös aseapua. Isot Nato-maat pääasiassa USA, lähettävät aseapua valtavassa määrin. Tällä tavalla sota pitkittyy ja pitkittyy ja muuttunee kohta ihan selvästi Venäjän ja Naton väliseksi konfliktiksi.

Britannian työväenpuolueen entinen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on vedonnut länsimaihin, jotta ne lopettaisivat Ukrainan aseistamisen.

Ukrainalla on verinen tie Natoon toisin kuin Suomella, ainakin toistaiseksi.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen. 10.08.2022 11:10.

Lainaus Suomenmaasta viikko sitten, keskiviikolta 3.8.2022: "Britannian työväenpuolueen entinen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on vedonnut länsimaihin, jotta ne lopettaisivat Ukrainan aseistamisen.

– Aseiden toimittaminen ei tuo ratkaisua. Se vain pitkittää ja kiihdyttää tätä sotaa, Corbyn totesi libanonilaisen Al Mayadeen televisiokanavan haastattelussa. The Guardianin mukaan Al Mayadeen on uutisoinut Venäjä-myönteisesti koko Ukrainan sodan ajan.

Corbyn on huolissaan siitä, että Ukrainan sota saattaa kestää vielä vuosia.

Hän kertoo olevansa pettynyt siihen, että juuri yksikään maailman johtaja ei puhu rauhan puolesta, vaan he käyttävät sotaisaa retoriikkaa.

Corbyn katsoo, että sota on tuhoisaa sekä ukrainalaisten että venäläisten kannalta. Siksi hän peräänkuuluttaa paljon nykyistä päättäväisempiä ponnisteluja rauhan palauttamiseksi.

Ex-puoluejohtajan mukaan Yhdistyneiden kansakuntien tulisi ottaa keskeisempi rooli tulitauon saavuttamiseksi ja sodan ratkaisemiseksi.

Jos YK ei kykene toimimaan, mukaan neuvotteluihin pitäisi Corbynin mielestä ottaa esimerkiksi Afrikan unioni tai Arabiliitto."

Lainaus Suomenmaasta viikko sitten, keskiviikolta 3.8.2022. Yksi kappale lihavoituna.
https://www.suomenmaa.fi/
uutiset/tyovaenpuolueen-ex-johtaja-lopettakaa-ukrainan-aseistaminen/

Sunnuntai 8.1.2023.


Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja välillä aivan talon lähellä vierailevat valkohäntäpeurat. Ikkunaristikot estävät lintujen törmäämisen ruutuihin kirkkaassa auringonpaisteessa ja muulloinkin.
Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Sunnuntai 8.1.2023 10:57. Kuva: Pertti Manninen.

Lauantai 7.1.2023.


Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja värinsä säilyttänyt pupu, pitkästä aikaa. Lumessa loikkien jälkiä on näkynyt koko talven.
Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Perjantai 7.1.2023 15:22. Kuva: Pertti Manninen.

Perjantai 6.1.2023. Loppiainen

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus valtatien liikennettä seuraten mm. Onnibussia, joka vei matkustajia Turkuun.
Uusimaa. Espoo. Lommila eli Ikea. Torstai, loppiaisaatto. 5.1.2023 10:48. Kuva: Pertti Manninen.

Tiistai 3.1.2023.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja kylän naakat ohikulkijoineen!
Uusimaa. Kirkkonummi. Keskustan Kirsikka. Tiistaina 3.1.2023 10:02. Kuva: Pertti Manninen.

Maanantai 2.1.2023.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja metsänväki edustajinaan kottarainen ja pienemmätkin sekä peura lintujen ruokintapaikalla!
Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Maanantaina 2.1.2023 13:08. Kuva: Pertti Manninen.

Sunnuntai, uusi vuosi 1.1.2023.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja metsänväki edustajanaan lumisella kivellä istuva pikkuinen orava!
Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Sunnuntaina 1.1.2023 09:56. Kuva: Pertti Manninen.

Lauantai 31.12.2022. Uuden vuoden aatto.

Vesisateessa oksien alla on hyvä mutustella antimia: auringonkukan siemeniä kuorellisina ja kuorittuina, viljasekoitusta ja hiukan pähkinöitäkin. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Lauantaina, aattona 31.12.2022 10:44. Kuva: Pertti Manninen.

Lauantai 31.12.2022. Uuden vuoden aatto.

Ensimmäiset raketit. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Lauantaina, aattona 31.12.2022 18:28. Kuva: Pertti Manninen.

Lauantai 31.12.2022. Uuden vuoden aatto.

Rasmus aika hyvin pärjäsi paukkeessa hakeutuen kuitenkin välillä pahvilaatikkoonsa nukkumaan. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Lauantaina, aattona 31.12.2022 19:10. Kuva: Pertti Manninen.

Tiistai 27.12.2022.Hiukan isompi komeasarvinen peura on löytänyt lintujen ruokintapaikan ja aikamoisen rohmukkaasti pistelee poskeensa auringonkukan siemeniä ja pähkinöitä. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Tiistai 27.12.2022 14:56. Kuva: Pertti Manninen.

Ymmärrys

Eino Leino, Aurinkolaulu

Oi, antaos, Herra sa auringon, 
mulle armosi kultaiset kielet,
niin soittaisin laulua sovinnon, 
ett' yhtehen saisi se mielet.
Ei tuomita voi, ken ymmärtää. 
Sävel selvittää, mikä salahan jää,
näin ihmiset toistansa lähemmän vie;
sen kautta vie Jumalan tie.

Oi, onnellinen, joka herättää 
noin voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset, toistanne ymmärtäkää, 
niin ette niin kovia oisi.
Miks emme me yhdessä käydä vois? 
Jos murtuis yks, muut tukena ois.
Oi, ihmiset, toistanne suvaitkaa! 
Niin suuri on maa.

Eino Leino, Aurinkolaulu

(43) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

"Suomi voittaa aina". Kuva: Pertti Manninen

28.7.2011.

Ymmärrys

Herra, suo minun ennemmin ymmärtää kuin saada ymmärrystä.
Franciscus Assisilainen

Kun järki sekoittuu jaloimpiin aistimuksiin ja ne muodostavat yhden kokonaisuuden, tätä voidaan täydellä syyllä nimittää elävän olennon olemassaolon pelastajaksi.
Platon

Tämä maailma on komedia niille, jotka ajattelevat ja tragedia niille, jotka tuntevat.
Horace Walpole

Niin kauan kuin ihminen ajattelee, hän on vapaa.
Ralph Waldo Emerson

Ei riitä, että järki on terävä. Tärkeintä on käyttää sitä oikein.
René Descartes

(41) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

2007

1957
ARKISTO 2007.
Kuva 50 vuotta aikaisemmin 1957.

Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/
2007/01/09/aretvar1957.html

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

Nettisanomat - Perjantaina 27.5.2023. - Since 1999. N:o 11. Kuvatihmiset 1999. --- SMILE from MODERN TIMES - "Förbjud atomvapnen". 1957 KUVA - etusivu - Perjantai 27.5 2023. - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi - Since 1999. N:o 11. Kuvatihmiset 1999. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com
2023-05-26, nettiin 2023-05-26 18:29, linkkejä 2023-05-26.